Valvon tällä hetkellä yötä, tarkoituksenani koittaa luoda pohja tulevan viikon unirytmille. Sain aluvastasti ainakin ensi viikolle töitä Kantolan keksitehtaalta, a.k.a Korpulta Varamiespalvelun kautta, ja koko viikon ajan painan yövuoroa. Aika metkaa on kyllä nähdä kuinka nopeasti pystyn tottumaan tähän uuteen rytmiin. Pahin väsymys meni kyllä jo ohi ja nyt on vain sellainen hieman hidasälyinen olo. Enpä ole hetkeen näin pitkään valvonut, kun viimeistään tähän aikaan menisin nukkumaan jopa jos olisin ollut iltaa istumassa baarissa. Mutta joo tällaiseen valvomiseen, kun ei kauheasti muuta tekemistä ole, sopii hyvin nettisarjiksien lukeminen, rauhallisen musan kuuntelu (Phil Collins,Disneyn klassikot, Muse (poikkeus) ja muuta mitä nyt sattuu listasta tuleen rauhallisen osaston puolelta) ja vaikka tämä blogaaminen.
Suurin osa nettiä käyttävästä tuttavapiiristäni varmasti on tutustunut xkcd -nettisarjikseen, mutta mainostetaan nyt vielä vähän. Hieman kieroa huumoria ja tiedettä sisältävä sarjis jaksaa kyllä huvittaa varsinkin tähän aikaan yöstä.
Eilen, eikun perjantaina kierreltiin Miikan kanssa ympäri iltahämyistä Hämeenlinnaa Aulangolta Kaurialaan saakka. Päätettiin sitten piipahtaa myös Kaurialan urheilukentällä ja jäimmekin sinne vähän päälle tunniksi. Aluksi kenttä näytti hieman tylsältä mutta sitten tajusin tyhjän katsomon, sen penkit ja mahdollisuuden kuvalle. Tätä penkkiteemaa on kyllä käytetty paljon aikaisemminkin, usein teattereiden penkkejä käyttäen, mutta en itse ole sitä vielä pahemmin käyttänyt hyväkseni. Vaikka jokin olisi tehty aikaisemmin niin miksei sitä saisi itse tehdä uusiksi, jos lopputulos on kuitenkin omanlaisensa? Tämä mielipide ei koske kukkakuvia ja tusinamakroja jotka saisivat jäädä kuvaajan omaksi ilokseen koneelle ja albumeihin. Joka tapauksessa tällaista tarttui mukaan (jonkinmoisen jälkikäsittelyn jälkeen):
Käytin kahta salamaa; SB-600 noin kolme riviä Miikaa korkeammalla osoitettuna alaspäin. Toinen, vanha Vivitar 2800 oli yhden rivin alempana edessään valkoinen sateenvarjo hajottamassa kasvoille ja etualalle tulevaa valoa. Laukaisin salamat halvoilla Cactuksen radiolaukaisimilla joita olen jo hyvän tovin käytellyt.
Tags: työ, valvominen, yö
Posted in Elämä | Comments (0)
