Posts Tagged armeija

Date: January 12th, 2009
Cate: intti

Päivitystä

No mitäpä sitä tässä nyt selittelisi. Rukki on taas edennyt jokusilla viikoilla ja nyt on meneillään toiseksi viimeinen kasarmiviikko rukin aikana. Muut viikot ovatkin sitten puidenhalailua Parolannummen ja Hätilän alueella.Niin ja palveluksen puoliväli ylittyi vuodenvaihteen jälkeen!

Mosapäivä! Tosiaan, tänään 12.1 saapuivat uudet alokkaat Panssariprikaatiin ja vieläpä meidän (Panssarikoulun) alakerran kautta. Siellä sitten muiden upseerioppilaiden kanssa seisoskeltiin ja naureskeltiin kun uusi tykinruoka saapui uuteen kotiinsa. Kaikenlaista porukkaa sieltä löytyi ja aika liuta omiakin kavereita. Tässäpä siis teille kaikille uusille alokkaille upseerioppilaan tervehdys: “Aamujaaaa!”.

Hömhöm muistaisin että monet päivät olisi jonkinlaista kirjoitettavaa tänne ollut, mutta nyt lyö taas ihan tyhjää. Eipä siinä kai sitten mitään.

Koska olen kurssimme valokuvaaja niin pitäähän sitä vielä tähän loppuun mainostaa, että kuvia kurssin tapahtumista ja leireistä löytyy osoitteesta http://psruk233.kuvat.fi

Date: December 24th, 2008
Cate: Uncategorized

Menneet viikot ja Joulu

“Tee työtä jolla on tarkoitus”. Juu juu, tai noin ainakin puolustusvoimat itseään markkinoi. Nyt alkaa olla homma puolessa välissä ja 6kk miehet kotiutuvat ensi viikon perjantaina. Onnea heille, pääsevät ainakin taas jatkamaan elämäänsä ja hakemaan kouluihin normaalisti jne. Toisin kuin eräät. Katkera en ole missään nimessä…tai sitten olen.

Okei ehkä siitä että on käynyt RUKin on jossain vaiheessa jotain hyötyäkin.

Partiotaitokisa oli rankka. Tosi rankka ottaen huomioon sen että meitä oli tarkoituksellisesti valvotettu maanantaista torstaihin ja teetetty fyysisesti aika raskaita hommia juurikin siksi, että olisimme mahd väsyneitä torstaihin mennessä. Valvoin 38 tuntia eli koko PT-kisan aikana ei unta tullut sitten yhtään. Epäonni ja rehellisesti sanottuna johtajuuden puute vetivät mielen vielä enemmän maahan kun lähestyttiin torstaiyötä. Onnistuimme tekemään suunnistusvirheen jonka seurauksena menetimme 1½h täysin turhaan, ja kun vielä otimme siihen päälle kiertoreitin seuraavalle rastille oli lopputulos se, että saavuimme takaisin leiriin vasta kolmen maissa yöllä. En varmaan ole koskaan eläessäni kokenut niin paljon negatiivisia tunteita samaan aikaan. Kylmyys, nälkä, väsymys, turhautuminen, voimattomuus, ärsyyntyminen. Jotenkin näistä kaikista kuitenkin kumpusi vielä yön viimeisillä tunneilla yli tahto painaa eteenpäin ja että tänne metsäänhän ei jäädä. Jatkoin kisan loppuun saakka ja pääsin perjantaina kahden muun ryhmänjäsenen kanssa maaliin. Kolme meistä oli tippunut pois matkasta…

Joulu

Jep, joulu on sitten täällä taas. Olen henk. koht ollut kyllä todella pihalla kaikesta jouluun liittyvästä enkä vieläkään oikein ole saanut itseäni minkäänlaiseen jouluhenkeen. Ehkä tähän osittain vaikuttaa “ikääntyminen” mutta suurin paino on kyllä armeijalla. Se paikka vieroksuttaa ihmisen arkimaailmasta ja se, että pääsen lomilla käymään kotona tuntuu aina kuin lähtisin “pois normaalielämästä” minkälaiseksi tuo armeija on muodostunut tähän mennessä. Armeija normaali, siviili ei. Tämä taas sitten tuottaa kaikenlaisia sopeutumisongelmia aina kotiin palatessa. Olo on kuin puulla päähän lyöty, että mitä sitä nyt tekisi ja mitä pitäisi tehdä. Hjoo o.

No mutta, erittäin hyvää joulua kaikille ja jos en aikaisemmin tänne mitään raapustele, niin hyvää Uutta vuotta samaan syssyyn! Itse palailen ensi viikolla kolmeksi päiväksi takaisin vihreisiin ja aatoksi takaisin kotiin. Sitten alkaakin sellainen leiriputki ettei toista varmaan intin aikana tulekaan.

Date: August 24th, 2008
Cate: Elämä, intti

Viimeinen viikko P-kautta

P-kausi on viikkoa vaille valmis. Monella muulla eri prikaateissa palveleville vala oli jo, mutta me Säkylässä saamme odotella täydet 8 viikkoa valan vannomista. Viimeiselle viikolle on luvassa sulkeisharjoituksia, liikuntaa ja mm. Prikaatin palkintojenjako parhaalle komppanialle, joukkueelle ja erinäisten mitalien jako alokkaille.

Perjantaina siirytään sitten Laitilaan, jossa suoritamme ohimarssin ja valan. Tämän jälkeen olenkin sitten hetken Jääkäri Ilanen, ennen kuin siirryn aliupseerikouluun viikon päästä. Sitten takaisin säkylään mussuttaan MuKen ruokia ja esittelemään omaisille Prikaatia.

P-kausi on kieltämättä aika jännää ollut. Välillä on ärsyttänyt, joskus sitten vielä hieman enemmän ja joinain päivinä ihan jopa hajottanut. Kuitenkin jälkimaku on ihan positiivinen vaikka rankkoja päiviä onkin mahtunut mukaan. Olen tyytyväinen omaan suoritumiseeni ja siihen etten ajoittaisesta huonosta olosta ja erinäisistä kivuista huolimatta ole hakenut minkäänlaisia vapautuksia palveluksesta, niin kuin niin moni muu…

Edessä siis suhteellisen rento viikko ja sen jälkeen aliupseerkoulun aloitus. Odottelen aika rankkoja kuukausia, mutta mitä sitä ennustelemaan kun kohta sen voi todeta itse. Vielä jää arvoitukseksi koitanko pyrkiä RUKiin sitten aikanaan, vai jäänkö alikersantiksi. Mjaa a.

Kotipuolessa asiat menevat aika hyvin, ainakin ihmissuhdepuolella <3 Ihan tällain sivuhuomautuksena : )

Niin ja muuttohommat etenevät myös aikamoista vauhtia. Salomaankatu on enää viikon meidän omaisuuttamme, ja sen jälkeen on aika siirtyä eteenpäin. Ensi viikon lauantaina pitäisi jo sitten viettää ensimmäinen yö uudessa asunnossa. Aika haikea fiilis tästä on kyllä tullut, saa nähdä miten tässä nyt sitten sopeudutaan. Ympärillä on laatikoita ja tavarakasoja, seinät alkavat olemaan tyhjiä ja hurjat määrät tavaraa joko roskissa tai kirpparilla.

Salomaankatu

Salomaankatu