Artifision

sitten viimeisimmän blogaukseni.

Pahoittelen että tässä on vierähtänyt näinkin pitkä tovi, mutta olosuhteet hieman rajoittivat toimintaa netin puolella. Nyt tätä kirjoittaessani AUK I on jo ohi ja ensimmäiset päivät AUK II alkamassa. Olen muuttanut uuteen asuntoon Hämeenlinnassa ja täälläkin alkaa oleen jo sen verran järkevässä kunnossa paikat että voi alkaa kodiksi kutsumaan. Tosiaan, AUK I on ohi mutta itsepä en jatka kakkososaan, sillä pääsin Panssarirukkiin! Noin kuukauden päästä suuntaan siis nokkani kohti Parolaa eli tuohon noin 10min ajomatkan päähän. Meni aika nappiin tuokin ellen sanoisi. Vietän siis 14 viikkoa tässä ihan kodin vieressä ja varmasti pääsen näkemään enemmän ystäviäkin ja viettämään aikaa kotona tän siirron takia.

Jos alkaisin kirjoittamaan tähän mitä kaikkea AUK I piti sisällään ja mitä on viimeisimmän blogauksen jälkeen tapahtunut niin tekstiä tulisi yli sen mitä laki sallii. Siksi taidankin tehdä tähän pienen ja tiiviin listauksen niille kaikille jota kiinnostaa:

• Muutin Salomaankadulta koko perheen mukana keskustan laitamille, uudessa kodissa oli netti poikki reilun kuukauden ja siksi siis blogailuni vaimeni pitkäksi aikaa.
• AUK I oli ja meni. Ärsyttävää pilkunviilaamista, hyviä hetkiä inttikavereiden kanssa, pimeitä tunteja poterossa ja loppuun vielä keuhkoputkentulehdus
• Niin ja viime lomilla pääsin jopa osallistumaan Dynasty Tourille täällä Hämeenlinnassa. Rasmus veti loistavan keikan!
• Joukkueen priimus, ylennys korpraaliksi ja pisteitä sen verran että paikka PSRUK:sta varmistui
• Tässä vaiheessa on nyt noin kuukauden odotteluvaihe Säkylässä ennen kuin pääsen siirtymään Parolaan
• PSRUK alkaa 20.11 ja jatkuu siitä 14 viikkoa. Palaan Säkylään takaisin Helmikuun lopussa (tai jos hyvä säkä käy ja taidot riittää pääsen PSRUKin apukouluttajaksi jolloin jäisin Parolaan loppuajaksi. Se jos mikä oliskin siistiä)

Siinäpä se oli pähkinänkuoressa. Kuvia intistä löytyy taas hieman lisää flickristä, että sinne vain kurkkimaan.

Tästä tämä taas lähtee sitten

Tags: intti
Posted in Elämä, intti | Comments (0)

P-kausi on viikkoa vaille valmis. Monella muulla eri prikaateissa palveleville vala oli jo, mutta me Säkylässä saamme odotella täydet 8 viikkoa valan vannomista. Viimeiselle viikolle on luvassa sulkeisharjoituksia, liikuntaa ja mm. Prikaatin palkintojenjako parhaalle komppanialle, joukkueelle ja erinäisten mitalien jako alokkaille.

Perjantaina siirytään sitten Laitilaan, jossa suoritamme ohimarssin ja valan. Tämän jälkeen olenkin sitten hetken Jääkäri Ilanen, ennen kuin siirryn aliupseerikouluun viikon päästä. Sitten takaisin säkylään mussuttaan MuKen ruokia ja esittelemään omaisille Prikaatia.

P-kausi on kieltämättä aika jännää ollut. Välillä on ärsyttänyt, joskus sitten vielä hieman enemmän ja joinain päivinä ihan jopa hajottanut. Kuitenkin jälkimaku on ihan positiivinen vaikka rankkoja päiviä onkin mahtunut mukaan. Olen tyytyväinen omaan suoritumiseeni ja siihen etten ajoittaisesta huonosta olosta ja erinäisistä kivuista huolimatta ole hakenut minkäänlaisia vapautuksia palveluksesta, niin kuin niin moni muu…

Edessä siis suhteellisen rento viikko ja sen jälkeen aliupseerkoulun aloitus. Odottelen aika rankkoja kuukausia, mutta mitä sitä ennustelemaan kun kohta sen voi todeta itse. Vielä jää arvoitukseksi koitanko pyrkiä RUKiin sitten aikanaan, vai jäänkö alikersantiksi. Mjaa a.

Kotipuolessa asiat menevat aika hyvin, ainakin ihmissuhdepuolella <3 Ihan tällain sivuhuomautuksena : )

Niin ja muuttohommat etenevät myös aikamoista vauhtia. Salomaankatu on enää viikon meidän omaisuuttamme, ja sen jälkeen on aika siirtyä eteenpäin. Ensi viikon lauantaina pitäisi jo sitten viettää ensimmäinen yö uudessa asunnossa. Aika haikea fiilis tästä on kyllä tullut, saa nähdä miten tässä nyt sitten sopeudutaan. Ympärillä on laatikoita ja tavarakasoja, seinät alkavat olemaan tyhjiä ja hurjat määrät tavaraa joko roskissa tai kirpparilla.

Salomaankatu

Tags: armeija, intti, koti, muutto
Posted in Elämä, intti | Comments (0)

Maskit pois, jonoon! Sisään!

Viime viikko oli suhteellisen rento verrattuna edellisiin, mutta silti tuli tehtyä kaikenlaista kuten myös oltua ABC-radalla, johon tuo otsakkeen teksti juuri liittyykin. ABC (eli Atomic, Biological, Chemical)- suojelurata oli viime perjantain kohokohta. Me alokkaat näimme kuinka napalmi palaa, sammutimme sillä valeltuja nukkeja ja kyykistelimme poterossa, jonka ympärillä ja päällä paloi napalmia. Eikä saa unohtaa kyynelkaasukammiota. Olotila ei ollut kauhean miellyttävä kun jaoin hieman yli neliömetrin kokoisen betonipoteron taisteluparin kanssa ja päälle tiputettiin metallikansi ja ympäristö sytytettiin napalmilla palamaan. Ympärillä leijui bensan katku ja sitten alkui tuntua kun lämpö liekeistä alkoi tuntua poterossa sisällä. Sitten vain ylös, metallikansi toiselle sivulle ja lapioimaan liekkejä sammuksiin. Huhheijaa…

Perjantain “paras” hetki oli kuitenkin se, kun kaasunaamarien tiiveystestin jälkeen vapaaehtoiset saivat kulkea kyynelkaasulla täytetyn kontin läpi. Tällä kertaa en antanut normaalin varovaisuuteni estää toimintaani vaan otin maskini pois ja jonoon kontin eteen. Saimme käskyn siirtyä sisään ja lähdin liikkelle. 2/3 kontin pituudesta onnistuin kulkemaan ilman sen kummempia oireita. Sitten aivan yöstä naamaa alkoi polttamaan, kurkkuun ja keuhkoihin sattumaan aivan pirusti ja silmiä kirvelemään. Singahdin kontin ovesta ulos ja yskin ilmaa keuhkoistani ulos. Hetken aikaa ehdin nähdä eteeni ja menin maahan polvilleni yskimään. Sitten pahin alkoi, eli silmäni menivät kiinni ja niissä tuntui aivan kamala polte ja kyyneliä valui jatkuvasti. En saanut vajaaseen pariin minuuttiin silmiäni pidettyä hetkeä pidempään auki ja kipu vaan jatkui. Pikkuhiljaa oireet hellitivät ja pystyin taas jatkaan toimintaani. Voin kertoa etten toiste halua sitä olotilaa kokea, ja sääli käy niitä mellakoitsijoita jotka kokevat poliisin käyttämän 25% kyynelkaasun toimivuuden. Meillä oli käytössä 2% vahvuuksista ja sekin pisti jo polvilleen.

Ensi viikon aikana saattaa selvitä pääsenkä Ruotuväen kuvaajaksi, ja selviää myös laittavatko yksikömme kouluttajat minut AUKiin. Vahvasti näyttää siltä että AUK -koulutus on edessä…Sen verran olen tuolla kehuja saanut ja oma toimintani on kuulemma ollut myös hyvää. Noh, tästä kaikesta lisää sitten ensi viikonloppuna kun tiedän itsekin taas hieman enemmän.

Kohti Säkylää jälleen, heippa!

Tags: armeija, intti
Posted in intti | Comments (0)