P-kausi on viikkoa vaille valmis. Monella muulla eri prikaateissa palveleville vala oli jo, mutta me Säkylässä saamme odotella täydet 8 viikkoa valan vannomista. Viimeiselle viikolle on luvassa sulkeisharjoituksia, liikuntaa ja mm. Prikaatin palkintojenjako parhaalle komppanialle, joukkueelle ja erinäisten mitalien jako alokkaille.
Perjantaina siirytään sitten Laitilaan, jossa suoritamme ohimarssin ja valan. Tämän jälkeen olenkin sitten hetken Jääkäri Ilanen, ennen kuin siirryn aliupseerikouluun viikon päästä. Sitten takaisin säkylään mussuttaan MuKen ruokia ja esittelemään omaisille Prikaatia.
P-kausi on kieltämättä aika jännää ollut. Välillä on ärsyttänyt, joskus sitten vielä hieman enemmän ja joinain päivinä ihan jopa hajottanut. Kuitenkin jälkimaku on ihan positiivinen vaikka rankkoja päiviä onkin mahtunut mukaan. Olen tyytyväinen omaan suoritumiseeni ja siihen etten ajoittaisesta huonosta olosta ja erinäisistä kivuista huolimatta ole hakenut minkäänlaisia vapautuksia palveluksesta, niin kuin niin moni muu…
Edessä siis suhteellisen rento viikko ja sen jälkeen aliupseerkoulun aloitus. Odottelen aika rankkoja kuukausia, mutta mitä sitä ennustelemaan kun kohta sen voi todeta itse. Vielä jää arvoitukseksi koitanko pyrkiä RUKiin sitten aikanaan, vai jäänkö alikersantiksi. Mjaa a.
Kotipuolessa asiat menevat aika hyvin, ainakin ihmissuhdepuolella <3 Ihan tällain sivuhuomautuksena : )
Niin ja muuttohommat etenevät myös aikamoista vauhtia. Salomaankatu on enää viikon meidän omaisuuttamme, ja sen jälkeen on aika siirtyä eteenpäin. Ensi viikon lauantaina pitäisi jo sitten viettää ensimmäinen yö uudessa asunnossa. Aika haikea fiilis tästä on kyllä tullut, saa nähdä miten tässä nyt sitten sopeudutaan. Ympärillä on laatikoita ja tavarakasoja, seinät alkavat olemaan tyhjiä ja hurjat määrät tavaraa joko roskissa tai kirpparilla.
Salomaankatu
Tags: armeija, intti, koti, muutto
Posted in Elämä, intti | Comments (0)
