Maskit pois, jonoon! Sisään!
Viime viikko oli suhteellisen rento verrattuna edellisiin, mutta silti tuli tehtyä kaikenlaista kuten myös oltua ABC-radalla, johon tuo otsakkeen teksti juuri liittyykin. ABC (eli Atomic, Biological, Chemical)- suojelurata oli viime perjantain kohokohta. Me alokkaat näimme kuinka napalmi palaa, sammutimme sillä valeltuja nukkeja ja kyykistelimme poterossa, jonka ympärillä ja päällä paloi napalmia. Eikä saa unohtaa kyynelkaasukammiota. Olotila ei ollut kauhean miellyttävä kun jaoin hieman yli neliömetrin kokoisen betonipoteron taisteluparin kanssa ja päälle tiputettiin metallikansi ja ympäristö sytytettiin napalmilla palamaan. Ympärillä leijui bensan katku ja sitten alkui tuntua kun lämpö liekeistä alkoi tuntua poterossa sisällä. Sitten vain ylös, metallikansi toiselle sivulle ja lapioimaan liekkejä sammuksiin. Huhheijaa…
Perjantain “paras” hetki oli kuitenkin se, kun kaasunaamarien tiiveystestin jälkeen vapaaehtoiset saivat kulkea kyynelkaasulla täytetyn kontin läpi. Tällä kertaa en antanut normaalin varovaisuuteni estää toimintaani vaan otin maskini pois ja jonoon kontin eteen. Saimme käskyn siirtyä sisään ja lähdin liikkelle. 2/3 kontin pituudesta onnistuin kulkemaan ilman sen kummempia oireita. Sitten aivan yöstä naamaa alkoi polttamaan, kurkkuun ja keuhkoihin sattumaan aivan pirusti ja silmiä kirvelemään. Singahdin kontin ovesta ulos ja yskin ilmaa keuhkoistani ulos. Hetken aikaa ehdin nähdä eteeni ja menin maahan polvilleni yskimään. Sitten pahin alkoi, eli silmäni menivät kiinni ja niissä tuntui aivan kamala polte ja kyyneliä valui jatkuvasti. En saanut vajaaseen pariin minuuttiin silmiäni pidettyä hetkeä pidempään auki ja kipu vaan jatkui. Pikkuhiljaa oireet hellitivät ja pystyin taas jatkaan toimintaani. Voin kertoa etten toiste halua sitä olotilaa kokea, ja sääli käy niitä mellakoitsijoita jotka kokevat poliisin käyttämän 25% kyynelkaasun toimivuuden. Meillä oli käytössä 2% vahvuuksista ja sekin pisti jo polvilleen.
Ensi viikon aikana saattaa selvitä pääsenkä Ruotuväen kuvaajaksi, ja selviää myös laittavatko yksikömme kouluttajat minut AUKiin. Vahvasti näyttää siltä että AUK -koulutus on edessä…Sen verran olen tuolla kehuja saanut ja oma toimintani on kuulemma ollut myös hyvää. Noh, tästä kaikesta lisää sitten ensi viikonloppuna kun tiedän itsekin taas hieman enemmän.
Kohti Säkylää jälleen, heippa!
Tags: armeija, intti
Posted in intti | Comments (0)
