Varmuuskopiot, varmuuskopiot ja vielä kerran…
Kirjoitanpa ensimmäisen kunnollisen postauksen toistamalla sitä samaa veisua, jota kaikki tietokoneiden kanssa työskentelevät varmasti kuulevat sieltä sun täältä. Muistakaa varmuuskopiot!
Kuvien varmuuskopioinnissa olen tarkka, vaikka tarkempikin voisin olla. Kuvat ovat aina vähintään kahdessa eri paikassa tallessa, joista toinen ei ole koneessa kiinni kuin siirtojen aikana.
Tällä kertaa ei kyse ole onneksi kuvien menettämisestä, mutta yksi ulkoisista kovalevyistäni päätti silti levitä. Kuuntelemalla kovalevyn käynnistymistä päättelen, että levy kyllä lähtee pyörimään mutta minkäänlaista lukua ei tapahdu – vika todennäköisesti on siis kovalevyn lukupäässä. Pöytäkoneeni tai läppärini eivät kumpikaan edes tunnista kiintolevyn yhdistämistä usb-johdolla, jonka seurauksena en voi edes yrittää softapohjaista tietojenpalautusta. USB-portin ja -johdon vaihtaminen toiseen ei myöskään tehnyt minkäänlaista eroa.
Kyseinen kovalevy on jo pari vuotta vanha mutta eilisiltaan saakka toimi moiteettomasti. Käytin sitä yleiskovona, eli olin dumpannut sinne Photoshopissa käyttämiäni tekstuureita, brusheja, .pdf lehtiä, musiikkia ja ison kasan parin vuoden aikana kertynyttä sälää kuten ystäviltä saatuja kuvia. Taisi edellisen puhelimen tuottama kuva- ja videomateriaalikin olla kyseisellä levyllä.
Nyt luonnollisesti harmittaa oma hölmöys kun en kyseisen levyn sisältöä ole pahemmin varmuuskopioinut. Vain kaikista tärkeimmät eli kuva-arkisto, kirjanpito ja muut kriittiset asiakirjat ovat jatkuvasti kopioituna myös toiseen paikkaan. Varsinkin tuo parin vuoden aikana kerätty tekstuuripankin menettäminen kismittää ikävästi.
Vinkkejä ulkoisen kovalevyn käyttöön:
Sitten odottelemaan että kovalevy on reippaasti pakkasen puolella….